torstai 26. toukokuuta 2016

Kevätprojektina tiilikäytävä

 Kevät on kulunut pihalla voimia etsien ja voimaantuen. Kamera on välillä ollut mukana, mutta kompuutterille saakka tallennuksia ei ole tähän mennessä ilmaantunut. Kevät on oheisista kuvista kehittynyt jo kesäksi, mutta ei anneta asian häiritä.

Niin miten voimia kerätään - tekemällä über raskaita hommia. Kaikenlainen kärrääminen on hyvä: kompostin, hiekan, kivien. Myös lapioiminen ja talikoiminen, kääntäminen ja vääntäminen on hyväksi. 

Kasvihuoneen edessä oli alkujaan pikkuruinen tiilikuisti. Ja ympäri tonttia erilaisia vanhoista tiilistä koottuja grillihökötyksiä (ilmeisesti jokainen entinen asukas oli näin halunnut jättää muistomerkin itsestään). Lisää tiiliä lähimetsikössä. Tuumasta toimeen siis: lopputuloksena tiiligrilleistä siistitty pihapiiri ja ah niiiin trendikkään rustiikkinen tiilipinta. Ja hieman jomotusta talven aikana näivettyneissä käsivarsissa.



Totta puhuen tein tuon latomistyön kahteen kertaan, alla olevissa kuvissa mielestäni epäonnistunut ensimmäinen yritys hirvittävän notkelman kanssa. Toisella kerralla ymmärsin pohjatyön merkityksen hieman paremmin...




"Kyllä kelpaa tallustella" arvioi työmaavalvoja Laku. 



sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Pajupoukama heräilee

Talvi on selätetty ja uusi aika, uudet mahdollisuudet edessä. Pääsiäispäivän askareena alppikärhön parturointi - lähes kymmenvuotinen kasvusto oli melkoinen pöheikkö. Viime kesänä varmistui, että tiaiset pystyvät pitämään kärhöpistiäiset kurissa. Näin ollen rohkenin käydä pöheikön kimppuun. Ja mitäs kivaa pitkistä köynnöksistä saa; reilunkokoisen kranssin. Täydellistä symmetriaa ei syntynyt, mutta sitä en tavoitellutkaan.




Ikkunalaudalla versoo tomaatit. Tänä vuonna en kikkaile. Viime kesän päätteeksi olin varma, etten laita yhtään mitään ansariin, vaan sisustan sen kivaksi kesähuoneeksi. En malttanut, mutta onnistuin hillitsemään kylvöinnostukseni. Tuotannossa vanhat hyvät lajikkeet: Tanskan vienti, Gardener's delight, Supersweet 100.



Hyvästä itsehillinnästä kertoo myös tämä: kaikki chilit ovat viime vuotisista siemenpusseista.



Jotain uutta: kiinasipulin hennot alut kurkottelevat valoa kohti. Talvella sain melkoisen yrttiherätyksen itseopiskelun myötä. Katsotaan mihin innostus johtaa...



Hyvää Pääsiäistä!


sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Kunnes taas tapaamme...


Syksyn viimeinen postaus. Lumesta ei tietoakaan, kohtuullisen runsas ensilumi suli noin viikko sitten. Ensimmäiset kylmäkäsittelyä vaativat perennakylvöt tein viikko sitten ja tänä viikonloppuna piti jatkaa. Sisätilat tahtovat kuitenkin kutsua liikaa, joten ehkä sitten viikon päästä.

Siemenkotien kauneutta, toivoa tulevasta...


Kirjopikarililja

Akileija

Jalopähkämö

Hajulaukka

Ukkolaukka



Keväällä tavataan!