perjantai 11. elokuuta 2017

Elokuinen tervehdys

Kasvimaa on ollut todella mieluinen projekti ja tässä hieman satoa: leikkopapuja, sokeriherneitä ja tilliä matkalla pakastimeen. Kuten kuvista näkyy, kokematon tarhuri täytti tarhan vähän liiankin tiheään ja nyt tila on kortilla. BTW katsotaan miten mobiilipäivityksin onnistuu blogin pito...kuvia on järkkärillä napsittuna kymmeniä tältä kesältä mutta näköjään tarhurin "kiireet" aiheuttavat päivityskatkoja. Laittelen ehkä könttänä satokauden jälkeen kesän tunnelmat.





tiistai 27. kesäkuuta 2017

Uusi akileija on syntynyt

En voi ottaa kunniaa tästä ihmeestä - akileijat kun ovat risteytyjiä parhaimmasta päästä. Mutta aikaa tämmöisen syntyminen vaatii. Ensimmäisessä kuvassa akileija 'Red Barlow', toisessa 'William Guinness' ja viimeisessä näiden kahden läheltä löytynyt kaunotar!! Puhkun innosta!!





Puutarha kukkii

 Alkukesä on mennyt työn touhussa ja vähän reissatessakin, mutta muutamia kuvia olen sentään ehtinyt napsimaan. Alkukesä on ollut viileä ja sateinen, mikä on puutarhaharrastajan ilo. Kaikki rehottaa tällä hetkellä aivan villinä: inkarvilleat, särkynytsydämet, sammalleimut, akileijat, tummakurjenpolvet, ukkolaukat, orvokit yms. Onpa joku tulppaanikin vielä virkeänä. Vaikka ihaillen katselen ihmisten kauniisti ja säntillisesti hoidettuja pihoja, niin hyvin rakastunut olen myös omaan. Kukat kasvavat iloisena sekamelskana hyvän mielen tarhassa :).








Matkalla omavaraisuuteen...tai sinne päin

Tämän vuoden "suurprojektina" on ollut oman kasvimaan perustaminen. Sen lisäksi, että olen jo pari vuotta intoillut villivihanneksista (joita meidän maatilkulla riittää), niin olen yhä enemmän miettinyt sitä, missä ja millä ruoka on kasvanut. Tästä ajatus omaan kasvimaahan lähti.

Kasvimaan perustaminen ei ole pikkujuttu. Vallankaan kun periaatteena kaikissa puutarhatoimissa on mahdollisimman vähäinen koneiden käyttö sekä ehdoton ei myrkyille ja keinolannoitteille.

Aluksi tarkka suunnittelu sijainnille eli tontin valoisin paikka. Sitten rajaus summanmutikassa ja kevyt talikolla kääntö n. 30 m2. Mukavaa kuntoilua yhdelle naiselle muutamaksi illaksi. Kuva huhtikuun lopulta.



Sitten kasvipenkkien laadinta: osaan tukeva hevosenlantalataus ja osaan tavaraa rannasta eli menneiden vuosien muistoja järvenpohjasta. Tässä tunnustus...pintakerrokseen pussimultaa, MUTTA vain tänä vuonna. Alueen rajaus vanhoilla sokkelimuoteilla, sillä kukaan ei halua koiran pissaa mausteeksi. Tämän talon koirille kuvan psykologinen este toimii. Kuva toukokuun alkuviikoilta



Ja kuva tältä päivältä. Hevosenlanta osiossa viihtyvät ravinnesyöpöt: avomaankurkut, talvi-, öljysiemen- ja kesäkurpitsat, tomaatit ja tilli. Loppuosassa maanparantajat eli härkä-, pensas- ja ruusupavut sekä sokeri- ja silpoydinherneet. Väleissä retiisiä ja salaattia. Lisäksi kasvimaalla pitää olla kukkia.. kesäkukkaseos plus maanparantajat ja yrttihaudukkeisiin sopivat: auringonkukka, kehäkukka, kääpiösamettikukka, kamomillasaunio ja sitruunaväriminttu. Ai niin, vähän mangoldia ja krassia syötäväksi ja silmäniloksi. Nurmikkoa on pariin otteeseen jo leikattu ja kaikki leikkuujäte päätyy katteeksi kuten kuvasta näkyy.


 Kesän edetessä lisää tästä aiheesta.


keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Ja muita kevään kukkasia



Mukava yllätys: Helleborus niger, tuttavallisemmin jouluruusu heräsi kuolleista ja valaisee yksittäisenä tähtenä varjoisaa tuijan alustaa.



Idänsinililjat, Scilla siberica, valloittavat usein pihat ja puutarhat. Linssin läpi runsaslukuinen laji saa uusia ulottuvuuksia ja herkkä kauneus lumoaa.



Kasvitieteelliset tulppaanit ihastuttavat puutarhan metsäisessä osassa: kuvissa Tulipa tarda, muurahainen ja Tulipa turkestanica. Metsätulppanien, Tulipa sylvestris, aika on jo ohi. Nämäkään eivät joudu ensimmäisenä jänöjussien salaatiksi.





Tätä kuvaa katsellessa saattaa tulla jopa isänmaallinen olo



Kestosuosikkini kirjopikarililjat, Fritillaria meleagris.



Kevään narsissit

Viime syksynä kätkin maan uumeniin lukuisia narsisseja. Niiden raikkautta ja hienostunutta tuoksua on ollut ihana aistia keväisessä tarhassa. Helmililja on kaunis toveri narsissille. Lajikkeita en syksyn innossa laittanut muistiinpanoihin,väliäkös tuolla. 

Pihalla on nähty tänä keväänä rusakoita pahimmillaan neljä yhtäaikaa, ja kyseiset yksilöt eivät ole ihmisistä moksiskaan. Kunhan löntystelevät metsän laitaan muka piileskelemään nähdessään ihmisiä. Osa pikkusipulikukista ehti päätyä pupujen suuhun, mutta narsisseista ne eivät onneksi piittaa.






keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Risuilua


Parin lahon rantakoivun kaato, synttärilahjaksi saatu Tarja Heikkilän 'Kaunista koivurisuista' - lopputuloksena monenlaisia risutöitä pihaan. Kuvissa muutama. Risujen työstäminen alkukeväästä helpottaa pahinta puutarhatöiden kaipuuta kylvöpuuhien ohella. Sitten kun viimeiset työt alkavat valmistua, onkin aika ryhtyä muihin pihatöihin. Lintuapulaisten talviruokinta-asemat nököttävät vielä paikoillaan, nostelen viikonloppuna varastoon.







Kevään merkkejä Pajupoukamassa


Pitkä talvi ja luova tauko päättyköön. Koleasta keväästä huolimatta vihreys puskee läpi väkisin. Kivikkotarhassa vuosi vuodelta runsaammin kukkivat kirjokevättähdet (Chionodoxa forbesii).