Viikonloppu vanhempien luona. Aurinko paistoi, muuttomatkalla olevat hanhet kaakattivat lähipellolla ja puutarhassa oli syksyn sävyjä.
Pihasaunalle johtavan nurmipolun ylle kaartuu valtava kanukka. Syksyn kukista kukassa jalokurjenpolvi, värimintut, syysvuokko ja kallionauhukset.
Yksi mummolan ihmeistä: ruostekukat (Crocosmia x crocosmiiflora) hehkuvat ties monetta vuottaan takapihalla. Ne ovat selviytyneet IV-vyöhykkeen talvista päälle haravoidun lehtipatjan alla. Luultavasti pihassa on myös suotuisa pienilmasto.
Kivikkotarhaa.
Syyssyrikässä (Buddleja davidii) kuhisi kymmenittäin neitoperhosia. Tämä siis toinen ihme pihalta. Muita arkoja selviytyjiä ovat olleet pensasmagnolia ja japaninverivaahtera.
Lumikärhö (Clematis 'Summer snow')valtoimenaan vastavalossa.
Ja sitten pikkuisen kotiinviemistä. Pusseista löytyy persiljaa, lehtikaalia ja mangoldia, sipuleiden alta porkkanoita. Laatikon sisällön istutin nyt iltasella kukkapenkkeihin; idänunikon, akileijan ja inkarvillean siementaimia. Käsilaukkuun kätkin tarhakylmänkukan, valkoisen ritarinkannuksen ja valkoisen idänunikon siemeniä.
Kiitos äiti ja isä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti