perjantai 17. huhtikuuta 2015

Kevätkukkia ja kylvöjä

Kevät puskee läpi kylmän ja räntäsateen, mutta pihalla kukkaset kurkottelevat sinnikkäästi kohti valoa. Rapsuttelin kukkapenkkejä pari tuntia, leikkasin syyshortensiat ja nakkasin parikymmentä kiloa kalkkia penkkeihin kaiken päätteeksi. Vanhimmat penkit olivat keränneet hennon kerroksen sammalta pintaan, toivottavasti kalkitseminen auttaa. Iltaan kuuluivat myös ensimmäiset taistelut lehtokotiloita ja maahumalaa vastaan. Tai no taistelu ja taistelu, pari äkäisesti nurmikolle nakattua kotilon munaa tuskin hävittää kantaa. Lataan kaiken toivon pihalla kuopsutteleviin rastaisiin, uljaisiin taistelutovereihini. 


 Jouluruusujen siirto onnistui hyvin - uutta kasvua pukkaa ja herkät valkoiset kukat ilahduttavat silmää.
 Tippa vettä metsänkeijuille - kevättähti tarjoaa!
 Sinivuokko, vaatimaton kurkistelija


Illan päätteeksi laitoin vuorokauden lionneet tuoksuherneet multaan paperipotteihin. Ei mitään nykyajan hömpötyksiä, vaan kunnon 'Old Spice mix'. Tunnustuksia: hairahdun tuoksuherneisiin käytännössä joka kevät. Ja joka kevään päätteeksi poteissa nököttää latvomattomat honkkelit tai sitten löydän satsin kuivahtaneita taimia kasvihuoneen nurkasta. Mutta jospa tänä kesänä...




lauantai 11. huhtikuuta 2015

Kolosta kiven, mullasta maan


Kevään lämpimin päivä ja melkein saattoi kuulla kasvien putkahtelun maan syövereistä. Päivä meni kuitenkin kaikkea muuta kuin maata kuopsutellessa (tai no parikymmentä minuuttia sitäkin). Opiskelin eilisillan uuden upean kameran käyttöä ja tänään päivänvalossa pääsin vähän paremmin harjoittelemaan. Pyörähdin myös eräällä kotikirpparilla "romu"löytöjä tehden - puutarhan kaunistukseksi totta kai. 


Kivikkotarhassa ensimmäiset kevätkurjenmiekat ja sinitähden nuput keimailivat karikkeen, hiekan ja kivien keskellä. 






Keisarinpikarililja on uljas ilmestys jo heti maasta noustessaan.




Talven suurin jännitysnäytelmä päättynee onnellisesti. Japaninverivaahtera 'Bloodgood' pulleine silmuineen. Vietti talven maahan istutettuna, suojana havut ja päälle kolattu lumi. Talvi oli lempeä, mutta silti tunnen pientä ylpeyttä tästä sinnikkäästä pikkupuusta.