Kevätkiireiden lomassa ennätin vihdoin kuvaamaan. Hankintareissu lahjakortin kera tuli tehtyä viime viikonloppuna: rungollinen mongolian vaahtera, suklaakirsikka, atsalea 'Ruususen uni', bourbonruusu 'Louise Odier' ja kiinanpioni 'Jalkavaimo nousee kylvystä' löysivät tiensä meille tuolloin. Atsalea heräteostoksena aiheutti viikoksi päänvaivaa, paikkaa näet en ollut etukäteen miettinyt. Ruusu ja pioni pääsivät uuteen pyöreään penkkiin, johon on varattuna vielä paikka siipan isomummon pionille. Jakopala on valmiiksi kysytty. Muutakin kuopsutusta on viikon varrelle mahtunut: kasvilavoissa muhii herneet ja kesäkurpitsat, takapihan ritarinkannuspenkki muutti muotoaan, rikkaruohoja olen kaivellut sieltä sun täältä. Hiljaa mielessäni mietin kasvihuoneessa majailevia tomaatteja sekä sisällä nuutuvia paprikoita. Huonolla omallatunnolla siirrän päivästä toiseen niiden istuttamista lopullisiin paikkoihin. Ensi viikolla on pakko tarttua tuumasta toimeen. Ottaisinko ensi keväänä lunkimmin hyötyviljelyn kanssa, kun veri vetää kauneuden äärelle?
Narsissien tarkempia nimiä en tahdo muistaa, mutta väliäkös sen, kun kauniita ovat. Laitoin syksyllä ainakin 'Thaliaa', se saattaa olla tuo alin ellei se sitten ole 'Ice Follies'. Ja mikä tuoksu!
Nämä ovat aivan ihmeitä. Appivanhempien Hollannista tuomat tulppaanit kukkivat jo kolmatta kevättä. En ole niitä nostellut enkä muutenkaan erityisesti huomioinut, mutta sieltä ne vain jälleen nousivat. Kevätkaihon kukkaa taustalla sinisenä mattona.
Keisarinpikarililjat (Fritillaria Imperialis)koko komeudessaan. Toinen sipuliryväs jaksoi kasvattaa vain lehtitupsut, mutta onneksi nämä kukkivat sitäkin hienommin.
Keltakoiranhammas (Erythronium tuolumnense), taustalla lehtii ulkona talvensa viettänyt japaninverivaahtera 'Bloodgood'. Aika hyvin näin III-vyöhykkeen rajamailla.
Kirjopikarililjat (Fritillaria meleagris)
Mikä yllätys: tarhajouluruusu (Helleborus orientalis) kukkii viime vuotisesta siirrosta huolimatta! Muita ilonaiheita ovat olleet japaninkulleron ja jaloängelmän reippaat alut.